Conjugaison:finnois/armahtaa
- la conjugaison du verbe armahtaa
| Formes personnelles | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Indicatif | ||||||
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | armahdan | en armahda | 1. minä | olen armahtanut | en ole armahtanut | |
| 2. sinä | armahdat | et armahda | 2. sinä | olet armahtanut | et ole armahtanut | |
| 3. hän | armahtaa | ei armahda | 3. hän | on armahtanut | ei ole armahtanut | |
| 1. me | armahdamme | emme armahda | 1. me | olemme armahtaneet | emme ole armahtaneet | |
| 2. te (vous) Te |
armahdatte -"- |
ette armahda -"- |
2. te (vous) Te |
olette armahtaneet olette armahtanut |
ette ole armahtaneet ette ole armahtanut | |
| 3. he | armahtavat | eivät armahda | 3. he | ovat armahtaneet | eivät ole armahtaneet | |
| passif | armahdetaan | ei armahdeta | passif | on armahdettu | ei ole armahdettu | |
| imparfait | plus-que-parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | armahdin | en armahtanut | 1. minä | olin armahtanut | en ollut armahtanut | |
| 2. sinä | armahdit | et armahtanut | 2. sinä | olit armahtanut | et ollut armahtanut | |
| 3. hän | armahti | ei armahtanut | 3. hän | oli armahtanut | ei ollut armahtanut | |
| 1. me | armahdimme | emme armahtaneet | 1. me | olimme armahtaneet | emme olleet armahtaneet | |
| 2. te (vous) Te |
armahditte -"- |
ette armahtaneet ette armahtanut |
2. te (vous) Te |
olitte armahtaneet olitte armahtanut |
ette olleet armahtaneet ette ollut armahtanut | |
| 3. he | armahtivat | eivät armahtaneet | 3. he | olivat armahtaneet | eivät olleet armahtaneet | |
| passif | armahdettiin | ei armahdettu | passif | oli armahdettu | ei ollut armahdettu | |
| Conditionnel | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | armahtaisin | en armahtaisi | 1. minä | olisin armahtanut | en olisi armahtanut | |
| 2. sinä | armahtaisit | et armahtaisi | 2. sinä | olisit armahtanut | et olisi armahtanut | |
| 3. hän | armahtaisi | ei armahtaisi | 3. hän | olisi armahtanut | ei olisi armahtanut | |
| 1. me | armahtaisimme | emme armahtaisi | 1. me | olisimme armahtaneet | emme olisi armahtaneet | |
| 2. te (vous) Te |
armahtaisitte -"- |
ette armahtaisi -"- |
2. te (vous) Te |
olisitte armahtaneet olisitte armahtanut |
ette olisi armahtaneet ette olisi armahtanut | |
| 3. he | armahtaisivat | eivät armahtaisi | 3. he | olisivat armahtaneet | eivät olisi armahtaneet | |
| passif | armahdettaisiin | ei armahdettaisi | passif | olisi armahdettu | ei olisi armahdettu | |
| Potentiel | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | armahtanen | en armahtane | 1. minä | lienen armahtanut | en liene armahtanut | |
| 2. sinä | armahtanet | et armahtane | 2. sinä | lienet armahtanut | et liene armahtanut | |
| 3. hän | armahtanee | ei armahtane | 3. hän | lienee armahtanut | ei liene armahtanut | |
| 1. me | armahtanemme | emme armahtane | 1. me | lienemme armahtaneet | emme liene armahtaneet | |
| 2. te (vous) Te |
armahtanette -"- |
ette armahtane -"- |
2. te (vous) Te |
lienette armahtaneet lienette armahtanut |
ette liene armahtaneet ette liene armahtanut | |
| 3. he | armahtanevat | eivät armahtane | 3. he | lienevät armahtaneet | eivät liene armahtaneet | |
| passif | armahdettaneen | ei armahdettane | passif | lienee armahdettu | ei liene armahdettu | |
| Impératif | ||
|---|---|---|
| présent | ||
| personne | affirmatif | négatif |
| 1. minä | – | – |
| 2. sinä | armahda | älä armahda |
| 3. hän | armahtakoon | älköön armahtako |
| 1. me | armahtakaamme | älkäämme armahtako |
| 2. te (vous) Te |
armahtakaa -"- |
älkää armahtako -"- |
| 3. he | armahtakoot | älkööt armahtako |
| passif | armahdettakoon | älköön armahdettako |
| Formes nominales | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| infinitifs | participes | ||||||||
| actif | passif | actif | passif | ||||||
| I | armahtaa | présent | armahtava | armahdettava | |||||
| long I | armahtaakseen1 | parfait | armahtanut | armahdettu | |||||
| II | inessif | armahtaessa2 | armahdettaessa | agent | armahtama4 | ||||
| instructif | armahtaen | – | agent négatif | armahtamaton | |||||
| III | inessif | armahtamassa | – | 1) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 2) Peut être utilisé avec un suffixe possessif 3) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 4) Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») ! | |||||
| élatif | armahtamasta | – | |||||||
| illatif | armahtamaan | – | |||||||
| adessif | armahtamalla | – | |||||||
| abessif | armahtamatta | – | |||||||
| instructif | armahtaman | armahdettaman | |||||||
| IV | nominatif | armahtaminen | |||||||
| partitif | armahtamista | ||||||||
| V | armahtamaisillaan3 | ||||||||