Conjugaison:finnois/tulla

• la conjugaison du verbe tulla

Formes personnelles
Indicatif
présent				parfait
personne	affirmatif	négatif		personne	affirmatif	négatif
1. minä	tulen	en tule		1. minä	olen tullut	en ole tullut
2. sinä	tulet	et tule		2. sinä	olet tullut	et ole tullut
3. hän	tulee	ei tule		3. hän	on tullut	ei ole tullut
1. me	tulemme	emme tule		1. me	olemme tulleet	emme ole tulleet
2. te (vous) Te	tulette -"-	ette tule -"-		2. te (vous) Te	olette tulleet olette tullut	ette ole tulleet ette ole tullut
3. he	tulevat	eivät tule		3. he	ovat tulleet	eivät ole tulleet
passif	tullaan	ei tulla		passif	on tultu	ei ole tultu
imparfait				plus-que-parfait
personne	affirmatif	négatif		personne	affirmatif	négatif
1. minä	tulin	en tullut		1. minä	olin tullut	en ollut tullut
2. sinä	tulit	et tullut		2. sinä	olit tullut	et ollut tullut
3. hän	tuli	ei tullut		3. hän	oli tullut	ei ollut tullut
1. me	tulimme	emme tulleet		1. me	olimme tulleet	emme olleet tulleet
2. te (vous) Te	tulitte -"-	ette tulleet ette tullut		2. te (vous) Te	olitte tulleet olitte tullut	ette olleet tulleet ette ollut tullut
3. he	tulivat	eivät tulleet		3. he	olivat tulleet	eivät olleet tulleet
passif	tultiin	ei tultu		passif	oli tultu	ei ollut tultu

Conditionnel
présent				parfait
personne	affirmatif	négatif		personne	affirmatif	négatif
1. minä	tulisin	en tulisi		1. minä	olisin tullut	en olisi tullut
2. sinä	tulisit	et tulisi		2. sinä	olisit tullut	et olisi tullut
3. hän	tulisi	ei tulisi		3. hän	olisi tullut	ei olisi tullut
1. me	tulisimme	emme tulisi		1. me	olisimme tulleet	emme olisi tulleet
2. te (vous) Te	tulisitte -"-	ette tulisi -"-		2. te (vous) Te	olisitte tulleet olisitte tullut	ette olisi tulleet ette olisi tullut
3. he	tulisivat	eivät tulisi		3. he	olisivat tulleet	eivät olisi tulleet
passif	tultaisiin	ei tultaisi		passif	olisi tultu	ei olisi tultu

Potentiel
présent				parfait
personne	affirmatif	négatif		personne	affirmatif	négatif
1. minä	tullen	en tulle		1. minä	lienen tullut	en liene tullut
2. sinä	tullet	et tulle		2. sinä	lienet tullut	et liene tullut
3. hän	tullee	ei tulle		3. hän	lienee tullut	ei liene tullut
1. me	tullemme	emme tulle		1. me	lienemme tulleet	emme liene tulleet
2. te (vous) Te	tullette -"-	ette tulle -"-		2. te (vous) Te	lienette tulleet lienette tullut	ette liene tulleet ette liene tullut
3. he	tullevat	eivät tulle		3. he	lienevät tulleet	eivät liene tulleet
passif	tultaneen	ei tultane		passif	lienee tultu	ei liene tultu

Impératif
présent
personne	affirmatif	négatif
1. minä	–	–
2. sinä	tule	älä tule
3. hän	tulkoon	älköön tulko
1. me	tulkaamme	älkäämme tulko
2. te (vous) Te	tulkaa -"-	älkää tulko -"-
3. he	tulkoot	älkööt tulko
passif	tultakoon	älköön tultako

Formes nominales
infinitifs				participes
		actif	passif		actif	passif
I		tulla		présent	tuleva	tultava
long I		tullakseen1		parfait	tullut	tultu
II	inessif	tullessa2	tultaessa	agent	tulema4
	instructif	tullen	–	agent négatif	tulematon
III	inessif	tulemassa	–	1) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 2) Peut être utilisé avec un suffixe possessif 3) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 4) Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») !
	élatif	tulemasta	–
	illatif	tulemaan	–
	adessif	tulemalla	–
	abessif	tulematta	–
	instructif	tuleman	tultaman
IV	nominatif	tuleminen
	partitif	tulemista
V		tulemaisillaan3