Conjugaison:finnois/aikoa

• la conjugaison du verbe aikoa

Formes personnelles
Indicatif
présent				parfait
personne	affirmatif	négatif		personne	affirmatif	négatif
1. minä	aion	en aio		1. minä	olen aikonut	en ole aikonut
2. sinä	aiot	et aio		2. sinä	olet aikonut	et ole aikonut
3. hän	aikoo	ei aio		3. hän	on aikonut	ei ole aikonut
1. me	aiomme	emme aio		1. me	olemme aikoneet	emme ole aikoneet
2. te (vous) Te	aiotte -"-	ette aio -"-		2. te (vous) Te	olette aikoneet olette aikonut	ette ole aikoneet ette ole aikonut
3. he	aikovat	eivät aio		3. he	ovat aikoneet	eivät ole aikoneet
passif	aiotaan	ei aiota		passif	on aiottu	ei ole aiottu
imparfait				plus-que-parfait
personne	affirmatif	négatif		personne	affirmatif	négatif
1. minä	aioin	en aikonut		1. minä	olin aikonut	en ollut aikonut
2. sinä	aioit	et aikonut		2. sinä	olit aikonut	et ollut aikonut
3. hän	aikoi	ei aikonut		3. hän	oli aikonut	ei ollut aikonut
1. me	aioimme	emme aikoneet		1. me	olimme aikoneet	emme olleet aikoneet
2. te (vous) Te	aioitte -"-	ette aikoneet ette aikonut		2. te (vous) Te	olitte aikoneet olitte aikonut	ette olleet aikoneet ette ollut aikonut
3. he	aikoivat	eivät aikoneet		3. he	olivat aikoneet	eivät olleet aikoneet
passif	aiottiin	ei aiottu		passif	oli aiottu	ei ollut aiottu

Conditionnel
présent				parfait
personne	affirmatif	négatif		personne	affirmatif	négatif
1. minä	aikoisin	en aikoisi		1. minä	olisin aikonut	en olisi aikonut
2. sinä	aikoisit	et aikoisi		2. sinä	olisit aikonut	et olisi aikonut
3. hän	aikoisi	ei aikoisi		3. hän	olisi aikonut	ei olisi aikonut
1. me	aikoisimme	emme aikoisi		1. me	olisimme aikoneet	emme olisi aikoneet
2. te (vous) Te	aikoisitte -"-	ette aikoisi -"-		2. te (vous) Te	olisitte aikoneet olisitte aikonut	ette olisi aikoneet ette olisi aikonut
3. he	aikoisivat	eivät aikoisi		3. he	olisivat aikoneet	eivät olisi aikoneet
passif	aiottaisiin	ei aiottaisi		passif	olisi aiottu	ei olisi aiottu

Potentiel
présent				parfait
personne	affirmatif	négatif		personne	affirmatif	négatif
1. minä	aikonen	en aikone		1. minä	lienen aikonut	en liene aikonut
2. sinä	aikonet	et aikone		2. sinä	lienet aikonut	et liene aikonut
3. hän	aikonee	ei aikone		3. hän	lienee aikonut	ei liene aikonut
1. me	aikonemme	emme aikone		1. me	lienemme aikoneet	emme liene aikoneet
2. te (vous) Te	aikonette -"-	ette aikone -"-		2. te (vous) Te	lienette aikoneet lienette aikonut	ette liene aikoneet ette liene aikonut
3. he	aikonevat	eivät aikone		3. he	lienevät aikoneet	eivät liene aikoneet
passif	aiottaneen	ei aiottane		passif	lienee aiottu	ei liene aiottu

Impératif
présent
personne	affirmatif	négatif
1. minä	–	–
2. sinä	aio	älä aio
3. hän	aikokoon	älköön aikoko
1. me	aikokaamme	älkäämme aikoko
2. te (vous) Te	aikokaa -"-	älkää aikoko -"-
3. he	aikokoot	älkööt aikoko
passif	aiottakoon	älköön aiottako

Formes nominales
infinitifs				participes
		actif	passif		actif	passif
I		aikoa		présent	aikova	aiottava
long I		aikoakseen1		parfait	aikonut	aiottu
II	inessif	aikoessa2	aiottaessa	agent	aikoma4
	instructif	aikoen	–	agent négatif	aikomaton
III	inessif	aikomassa	–	1) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 2) Peut être utilisé avec un suffixe possessif 3) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 4) Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») !
	élatif	aikomasta	–
	illatif	aikomaan	–
	adessif	aikomalla	–
	abessif	aikomatta	–
	instructif	aikoman	aiottaman
IV	nominatif	aikominen
	partitif	aikomista
V		aikomaisillaan3